Aurangzebin Indin valloitus ja mughalivallan vahvistaminen: uskonnollinen intoleranssi ja valtakunnan laajeneminen 1600-luvulla

Vuonna 1658 Aurangzeb, kuudennetoista Mughal-imperattori, nousi Intian valtaistuimelle. Hänen hallituskautensa oli merkittävä Intian historiassa, sillä se merkitsi sekä mughalivallan huipentumaa että sen alkuaalaista alamäkeä. Aurangzebin hallinnon aikana Imperiumin alue kasvoi huomattavasti ja samalla hänen uskonnollinen intoleranttinsa synnytti konflikteja ja levottomuuksia, joilla oli pitkäaikaiset vaikutukset Intian sosiaaliselle ja poliittiselle maisemalle.

Aurangzebin hallinto alkoi lupaavasti. Hän oli taitava sotilasjohtaja ja administrator, joka onnistui paisatettavaksi mughalivallan rajoja eteläiseen Intiaan ja kukistaen Maratha-vallan vastustuksen. Hänen sotaretket etelään olivat kuitenkin verisiä ja kovenivat alueen asukkaiden vastaisuutta Mughal-hallintoa kohtaan.

Aurangzebin uskonnollinen politiikka oli myös keskeinen tekijä hänen hallinnon dynamiikassa. Hän omaksui vakavan islamilaisen näkökulman ja pyrki toteuttamaan sharian lakia Intian kaikissa osissa. Tätä hän saavutti mm. määräämällä hindutemppeleiden hävityksen, kielsimmällä hindujen uskonnollisia rituaaleja ja asettaa veroa pakanakulttien harjoittajille (jizya).

Aurangzebin islamilaista politiikkaa kritisoivat monet historioitsijat. Esimerkiksi brittiläinen historioitsija John Keay väitti, että Aurangzeb pyrki luomaan “islamaattinen valtio”, joka oli ristiriidassa mughalien aiemman suvaitsevaisen uskontopolitiikan kanssa. Myös intialainen historioitsija Satish Chandra on arvostellut Aurangzebin intoleranssia ja sen vaikutuksia Intian sosiaaliseen rakenteeseen.

Aurangzebin uskonnollinen politiikka johti hindujen vastahakoisuuteen ja kapinoihin, jotka heikensivät Mughal-imperiumin voimaa. Vaikka Aurangzeb onnistui aluksi kukistamaan nämä kapinat, ne alkoivat pikkuhiljaa horjuttaa hänen valtakautensa vakautta.

Aurangzebin hallinto: voitot ja tappiot

Toiminta	Kuvaus	Tulos
Sotilaalliset kampanjat:	Etelä-Intian valloitus, Maratha-vallan kukistaminen	Imperiumin laajeneminen, hindujen vastustus Mughal-hallintoon
Uskonnollinen politiikka:	Sharian lain vahvistaminen, hindutemppelien tuhoaminen	Hindujen vihamielisyys ja kapinat

Aurangzeb kuoli vuonna 1707 Delhiin. Hänen kuolemansa jälkeen Mughal-imperiumi alkoi ajautua rappeutumiseen. Aurangzebin uskonnollinen intoleranssi oli yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka johtivat imperiumin heikkenemiseen. Vaikka hän onnistui vahvistamaan Imperiumin aluetta ja voittamaan lukuisia sotia, hänen uskonnollinen politiikkansa loi syviä jakaumia Intian väestön keskuudessa.

Aurangzebin hallinto oli monimutkainen ja ristiriitainen. Hän oli lahjakas hallitsija, joka saavutti merkittäviä sotilaallisia voittoja. Samalla hänen uskonnollinen intoleranttinsa loi pysyvää vihamielisyyttä hindujen keskuudessa ja ajoi Imperiumia kohti rappeutuminen.

Aurangzeb on edelleen kiistanalainen hahmo Intian historiassa. Hänen saavutuksiensa ja virheensä ovat yhä esillä historioitsijoiden keskustelussa, ja hänen hallintonsa vaikutukset Intiaan ovat tuntuvissa vielä tänään.